Vuoden 2022 parhaat bisneskirjat

Vuosi 2022 on ollut karu. Erityisen kauhea se on ollut niille ukrainalaisille, jotka ovat menettäneet kotinsa, rakkaansa, saati sitten henkensä.

Suomessakin Venäjän törkeän sodan vaikutukset ovat tuntuneet, tosin lievempinä. Ohjuksia ei ole näkynyt, mutta pelot ovat olleet pinnassa ja keskittymistä on ollut vaikea pitää yllä.

Valopilkkuja tämän paskan keskellä ovat olleet a) Euroopan yhtenäisyys uhan edessä, b) Putinin joukkojen surkeat esitykset rintamalla ja c) se että tämän vuoden kirjasato on ollut bisneskirjojen osalta niin hyvä.

Kirjat avaavat näkymän johonkin parempaan. Niistä saa toivoa, uusia ajatuksia ja niiden avulla pääsee oman pään ja kuplan ulkopuolelle.

Tarve tälle oli 2022 kova ja luinkin jälleen 300 kirjaa. Kyllä, liian monta, ja joo, tällainen touhu on suorittamista. Mutta, jotta tästä hulluudesta olisi iloa muillekin, tässä listattuna vuoden 2022 parhaat bisneskirjat.

1. Richard Rumelt: The Crux. How Leaders Become Strategists.

Vuoden paras bisneskirja on Richard Rumeltin The Crux. Se on myös ylivoimaisesti paras uusi strategiakirja vuosikymmeneen. Kirjan nimi ei ole yhtä iskevä kuin Rumeltin edeltävä, 11-vuoden takainen Good Strategy/Bad Strategy, mutta sen ajatus on edeltäjäänsäkin kirkkaampi.

Rumeltin mukaan me olemme harhautuneet ajattelemaan, että hyvä strategia perustuu kaukaiseen tavoitteeseen tai ylevään purposeen. Tai sitten me kuvittelemme, että paras strategia on pääteltävissä olemassa olevasta datasta.

Todellisuudessa voittava strategia perustuu laaja-alaiseen ymmärrykseen ja rivakkaan toimintaan. Ensin on hahmotettava mikä on yrityksen suurin haaste ja merkittävin mahdollisuus, The Crux. Rumelt puhuu tässä vuorikiipeilyvertauksin, The Crux on jyrkänteen hankalin kohta, kun siinä epäonnistuu, putoaa rotkoon. Kun yritys on tunnistanut oman Cruxinsa, ydinongelman tai käännekohdan, sen kannattaa keskittää kaikki voimavaransa sen ratkaisemiseen.

Vahva näkemys, loistavat esimerkit. Tämä on kirja, joka innostaa tekemään strategiaa paremmin.

2. Jane McGonigal: Imaginable. How to See the Future Coming and Feel Ready for Anything.

Jane McGonigalin Imaginable on hätkähdyttävä teos, joka iskee suoraan palleaan. Miten on mahdollista, että vuosikymmeniä odotettu pandemia lopulta yllätti meidät? Miten me emme muka osanneet ennakoida Venäjän hyökkäystä Ukrainaan? Miten musta joutsen toisensa jälkeen yllättää meidät housut kintuissa? McGonigalin mukaan me yllätymme siksi että me emme malta pysähtyä ja keskittyä kuvittelemaan sitä, mitä voisi tapahtua.

McGonigal on pelisuunittelija ja futuristi. Hänen Reality is Broken -kirjansa haastoi meidät pelillistämään asioita. Todellisuus on tylsää, peleillä siitä saa kiinnostavamman. Superbetter käytti samoja oppeja itsensä johtamiseen. Imaginable nostaa tarkastelun yritysten ja yhteiskunnan tasolle. Se opettaa meitä katsomaan eteenpäin, kuvittelemaan, miten toimisimme erilaisissa kriiseissä ja mahdollisuuksissa. Näin se tarjoaa arvokkaan taidon, jota me kaikki varmasti tarvitsemme, ennennäkemätön vuosi toisensa jälkeen.

3. Donna Cutting: Employees First: Inspire, Engage, and Focus on the Heart of Your Organization

Potilaita ei sairaalassa voi hoitaa, jos meillä ei ole hoitajia. Ruoka ei valmistu ravintolassa ilman kokkeja. Ja bussit eivät aja vuoroja ilman kuljettajia. Viimeistään koronan jälkeen työvoimapula on iskenyt ennennäkemättömällä voimalla. Eikä enää kyse ole korkeasti koulutetuista erityisosaajista. Kaikkiin töihin tarvittaisiin nyt enemmän tekijöitä. Ja ensimmäinen askel olisi tietysti saada ihmiset sitoutumaan omiin hommiinsa. Donna Cuttingin käytännönläheinen Employees first on täynnä konkreettisia keinoja siihen, miten ihmiset saa kokemaan itsensä töissä arvostetuiksi.

4. Edward Chancellor: The Price of Time. The real story of interest.

Tällä kirjalla pitäisi olla yhtä vähän tekemistä parhaat bisneskirjat listalla kuin kirjalla sääilmiöistä. Korot nousevat ja laskevat, lamat ja nousukaudet seuraavat toisiaan, eikä yrityksillä ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua, säästä ja suhdanteesta huolimatta.

Mutta koska kyseessä on Edward Chancellor, se kiilaa korkealle.

Chancellor on ehkä maailman viisain taloushistorioitsija. Ainakin on hän heistä paras kirjoittamaan. Hän osaa selittää, valaisevin esimerkein ja kiehtovasti miten korot, inflaatio ja paisuva valtion velka toimii käytännössä.

Mikä parasta, kirjasta syntyy näkemys mitä kansatalouksien, yritysten ja meidän yksityishenkilöiden kannattaa, ja ei kannata, lainarahalla tehdä.

5. Wendy Smith & Marianne Lewis: Both/And Thinking: Embracing creative tensions to solve your toughest problems.

Johtaminen olisi helppoa, jos kaikkiin ongelmiin vain olisi yksinkertainen ratkaisu. Jos vain voisimme leikata kuluja loputtomiin, mutta kun samalla pitää houkutella parhaita tekijöitä ja luoda jotain uutta.

Wendy Smithin ja Marianne Lewiksen, kahden ansioituneen johtamisen tutkijan uusi kirja on virkistävä rehellisyydessään. Helppoja ja yksinkertaisia joko/tai ratkaisuja ei ole. Ei auta kuin ryhdistäytyä ja hyökätä vaikeiden paradoksien kimppuun.

Kaikki hyvä syntyy siitä, että molemmat näkökulmat otetaan samaan aikaan huomioon. Haastava, mutta samalla inspiroivaa luettavaa, josta voi ottaa oppia myös oman elämän ristiriitoihin.

6. Will Guidara: Unreasonable Hospitality

Will Guidara ja Daniel Humm tekivät kulahtaneesta Eleven Madison Parkissa 10 vuodessa maailman parhaan ravintolan. Kertomus siitä, miten he nostivat rimaa, keskittyivät siihen mikä asiakkaalle on oikeasti tärkeää, ja silti onnistuivat välttämään koko henkilökunnan burnoutin, inspiroi alasta ja maasta riippumatta.

7. Jeremy Utley & Perry Klebah: Ideaflow: The only business metric that matters.

Kaverit ovat Stanfordin design-koulun, d.schoolin puuhamiehiä, joilla on yksinkertainen ajatus. Mitä enemmän ideoita generoidaan jonkin vaikean ongelman ratkaisemiseksi, sitä parempi ratkaisu sille löytyy. Tämä on innovaatiota käytännössä, sitä miten ihan oikeasti voi keksiä jotain uutta ja mullistavaa. Utley on Stanfordin suositun luovuuden mestareita ohjelman vetäjä. Klebahn kertoo avoimesti virheistä, joita hän teki Patagonian operatiivisena johtajana. Konkreettista ja inspiroivaa.

8. Sebastian Mallaby: The Power Law: Venture Capital and the Art of Disruption

Ilman pääomasijoittajia meillä ei olisi Applea, Googlea, Amazonia, eikä Suomessa Woltia, Supercelliä, eikä Smartlyä. Silti pääomasijoittajien toimintaa ei kunnolla ymmärretä.

Sebastian Mallaby, englantilainen taloustoimittaja on päättänyt korjata tämän. Hän tarttuu pääomasijoittamisen vauhdikkaaseen historiaan napakalla otteella. Mallaby on aikaisemmin kirjoittanut sijoitusrahastoista (More Money than God), maailmanpankista (The World’s Banker) ja Alan Greenspanista (The Man Who Knew), joten taustaa ja ymmärrystä sijoittamisesta löytyy.

Tutustumme ensimmäiseen varsinaiseen riskisijoittajaan, Arthur Rockiin, jonka johtoajatuksena oli vapauttaa kekseliäät insinöörit paskojen pomojen ja pelokkaiden korporaatioiden vallasta. Saamme myös seurata miten Kleiner Perkins nousee alan huipulle sijoittamalla rohkeasti ja miten se tippuu takaisin maanpinnalle, sijoittamalla tyhmästi. Saamme tietää, miten sama rahoitusmalli ja pitkälti samat sijoittajat ovat myös Kiinan teknologia-ihmeen takana. Ja pääsemme kurkistamaan maailman menestyksekkäimmän alan yrityksen, Seqoia Capitalin salaisuuden verhon taakse.

9. Patrick Lencioni: The 6 Types of Working Genius

Nyt kun jopa yrityselämässä myönnetään, että ihmiset ovat erilaisia, niin on ehkä korkea aika ottaa tämä tosissaan. Patrick Lencioni on tiimityöguru, jonka Five Dysfunctions of a Team on edelleen paras teos siitä, miten tiimit toimivat, ja myös siitä, mikä tiimeissä ei toimi. Tämä Working Genius -juttu lähtee sen sijaan siitä, että mistä me yksittäisinä ihmisinä saadaan energiaa, ja mikä saa meidät uupumaan. Lencionin ajatus on hieno, jos tiimit saisi rakennettua niin, että jokainen voi keskittyä omiin vahvuuksiin, ja tiimissä on myös tyyppejä, jotka mielellään tekee sen, mikä itselle on myrkkyä, niin työelämästä tulee mielekkäämpää ja yritys menestyy paremmin. Lencioni on rakentanut tämän mallin mukaan myös verkossa toimivan arviointityökalun, joka ei tosin ole ihan tämän kirjan hienon idean tasolla.

10. Tripp Mickle: After Steve: How Apple Became a Trillion-Dollar Company and Lost Its Soul.

Applen arvo on yli 10-kertaistunut Steve Jobsin kuoleman jälkeen. Mutta siinä missä Jobsin viimeiset vuodet olivat innovaatioiden ilotulitusta, vuoden 2011 jälkeen on uutuuspuolella ollut hiljaista.

Micklen kirja jatkaa siitä, mihin Walter Isaacsonin Jobs-elämäkerta päättyi. Se keskittyy erityisesti toimitusjohtaja ja Tim Cookin ja design-johtaja Jonny Ive tarinoihin ja siihen, miten Applesta tuli parempi tekemään rahaa ja huonompi luomaan innovaatioita. Siihen viitataan sielun menettämisellä. Hieman mollivoittoisesta vireestä huolimatta kiehtovaa luettavaa.

Siinä ne nyt ovat, 10 tämän vuoden parasta bisneskirjaa.

Jätin listan ulkopuolelle viisi kirjaa, jotka kaikkien kannattaa ehdottomasti lukea, mutta jotka eivät luontevasti istu tuon bisneskirja-luokittelun alle.

Ne ovat Helen Thompsonin puistattava Disorder — Hard Times in the 21st Century, Gary Gerstlen The Rise and Fall of the Neoliberal Order, 99-vuotiaan Henry Kissingerin ajankohtainen Leadership — Six Studies in World Strategy, Chris Millerin: Chip Wars: The Fight for the World’s Most Critical Technology, kirja joka taustoittaa hyvin Taiwaniin liittyviä jännitteitä, ja Gideon Rachmanin The Age of the Strongman, kirja mikä mättää Putinin, Xi:n ja Trumpin -tyyppisessä johtamismallissa. Ne kaikki antavat hyvin vähän perspektiiviä siihen yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa olemme tänään.

Listalle eivät sen paremmin, tälläkään kertaa, nousseet kotimaiset bisneskirjat. Ei siitä huolimatta, että sato oli yllättävän kovatasoinen. Enkä tällä tarkoita vain allekirjoittaneen, Ossi Ahdon ja Tuomas Kahrin Kasva tai kuihdu -klassikkoa, joka yllätti ainakin tekijät itsensä sillä, että se ylipäänsä valmistui.

Vakavasti, Paula Kilpisen Inhimillinen strategia voittaa, tai ainakin sen pitäisi voittaa Ekonomien kirjapalkinnon. Marjaana Toimisen Hyppy on viisas kirja työelämästä ja muutoksesta, jolle toivoo jatkoa. Kirsi Pihan Millaan ei ole mitään merkitystä — paitsi jos on, on siitä poikkeuksellinen kirja elämän ja yrityksen tarkoituksesta, että se ei väistä vaikeita kysymyksiä. Samalla se muistuttaa sosiaalisen kontekstin ratkaisevan suuresta merkityksestä navantuijottamisen aikakaudella. Muita valopilkkuja ovat Susanna Perkon ja Aija Bärlundin Ilmastouudistajat, joka valaa uskoa vastuullisuustyöhön. Antti Isokankaan, Jani Niipolan ja Riku Vassisen Viherpesuopas suhtautuu samaan teemaan kriittisemmin. Maininnan ansaitsee myös Katri Tannin B2B ostamisen uusi aika.

Lopuksi vielä ennakoivia vastauksia lukijoiden kysymyksiin:

Miksi luet 300 kirjaa vuodessa?

Koska en kohtuudella ehdi lukea enempää.

Miten siihen on edes teoriassa aikaa?

Kuten monet asiat, tämäkin on helpompaa teoriassa kuin käytännössä. Teoriassa kirjoissa on keskimäärin 90.000 sanaa ja yhden kirjan lukemiseen menee sellaisella reippaalla, 375 sanaa minuutissa vauhdilla 4 tuntia. Kun lukee joka päivä, 300 kirjaa tulee täyteen kun lukee 3,2 tuntia päivässä, eli vähemmällä kuin mitä keskimääräinen suomalainen katsoo päivässä televisiota.

Käytännössä rauhallisen 3 tunnin löytäminen joka päivä on haastavaa, ellei turvaudu äänikirjoihin. Ja äänikirjoissa on taas se harmillinen piirre, että ne eivät automaattisesti siirry aivoihin, vaan ne pitää kuunnella. Norminopeudella, 175 sanaa minuutissa, sama 90.000 sanan kirja kestääkin nyt 8,5 tuntia. Kuuntelunopeuden voi toki nostaa, jos pikkuoravat eivät häiritse, sen voi helposti tuplata, mutta nautinto voi kyllä kärsiä.

Itse olen vuosia kuunnellut kaikki työmatkat, lenkit, ja muun joutoajan, niin paljon että en ole vuosiin saanut yhtään omaa ajatusta. Tämä on omalla kohdallani muuten merkittävästi nostanut ajattelun laatua. Lisäksi luen toki ihan fyysisiä kirjoja ja silloin kun en malta odottaa myös e-kirjoja sohvalla, sängyssä, vessassa, junassa ja lentokoneessa. Taipumukset eivät ole aivan uusia koska jo yliopistolla nyt edesmennyt professori Aarne Kinnunen näki minun kulkevan kadulla, nenä kirjassa. Onhan tuo tehokasta, Aarne kommentoi, mutta vaarallista. Jonain päivänä törmäät vielä lyhtypylvääseen.

So keep reading, but let’s be careful out there. Kiitos vuodesta 2022 ja antoisia lukuhetkiä vuodelle 2023. Kaikki viime vuonna luetut löytyvät

Goodreadsistä: https://www.goodreads.com/author/show/17726464.Marco_M_kinen;

Ja Storygraphista:
https://app.thestorygraph.com/profile/marcomakinen